Pörssisähkö vai kiinteähintainen sopimus – siinäpä vasta pulma!
Sähkön hinta on vaihdellut rajusti viimeisen parin vuoden aikana, ja halpoja kiinteähintaisia sopimuksia ei ole ollut enää saatavilla kuten aikaisemmin. Osa onnistui valitsemaan kiinteän 24-36 kk sopimuksen juuri ennen hintojen nousuja jopa alle 5 snt/kWh hinnalla, mutta nämäkin sopimukset ovat katkolla lähiaikoina.
Pörssisähkösta puhuttaessa esiin nousee yleensä klikkiotsikot kauhuhinnoista, mutta kokonaisuuden ratkaisee kuitenkin toteutunut keskihinta. Pörssisähkön hinta vaihtelee rajusti ja hintavaihtelut tulevat jatkossa vain lisääntymään siirryttäessä yhä enemmän uusiutuviin energiantuotantomuotoihin. Hintavaihtelut vuorokauden sisällä voivat pahimmillaan olla jopa tuhansia prosentteja.
Näillä näkymin keskihinta tulee kuitenkin edelleen laskemaan nykytilanteesta, ja tätä kirjoittaessa vuoden 2023 keskihinta oli 8.9.2023 5.95 snt/kWh ja yösähkön keskihinta vastaavasti 4.05 snt/kWh.
Lähtökohtaisesti kiinteähintaisen sähkösopimuksen pitäisi aina tulla kalliimmaksi kuin pörssisähkö. Kyseessä on osittain sama tilanne kuin urakkahinnoittelu vs. tuntihinnoittelu – urakka on aina kalliimpi, vaikka moni asian toisin mieltääkin. Kiinteiden sopimusten hinnat seuraavat pörssisähkön keskihintaa.
Sähköä myyvät yritykset eivät osata kaikkea sähköä sähköpörssistä, vaan suojaavat oman ostohintansa esim. futuureilla ja omalla tuotannolla.
Kiinteähintaisella sopimuksella saa kuitenkin mielenrauhaa ja se toimii eräänlaisena vakuutuksena. Budjetointi on helpompaa, kun hinta on tiedossa etukäteen. Sähkömarkkina on tällä hetkellä hyvin herkkä ja pienetkin häiriöt tuotannossa voivat aiheuttaa suuria hintavaihteluita.
Mistä pörssisähkön hinta muodostuu?
Pörssisähkön on Nord Pool sähköpörssissä myytävää spot- eli tuntihinnoiteltua sähköä. Sähköpörssissä myyjät ja ostajat käyvät kauppaa seuraavan päivän sähköntuotannosta ja tuntihinnoista. Seuraavan päivän hinta on aina tiedossa edellisenä päivänä. Mikäli tuotantoa on tarjolla rajallisesti, hinta nousee ja päinvastoin.
Tämän lisäksi hintaan lisätään sähkönmyyntiyhtiön perimä välityspalkkio, joka on yleensä 0.25 – 0.5 snt/kWh, kuukausimaksu sekä arvonlisävero 24%. Sähkön siirto laskutetaan luonnollisesti erikseen ja sen hinta riippuu siirtoyhtiöstä sekä sähköliittymän pääsulakkeen koosta.
Miksi pörssisähkön hinta vaihtelee rajusti?
Kysynnän ja tarjonnan laki. Sähkömarkkina on tällä hetkellä hyvin herkkä ja pienetkin häiriöt tuotannossa voivat aiheuttaa suurta heiluntaa hinnoissa kuten elokuussa 2023 kävi.
Tuulivoiman tuotannon raju kasvu selittää suurimman osan hintavaihteluista normaaliolosuhteissa, sillä se on edullisin tapa tuottaa sähköenergiaa. Kun tuulivoimaa on tarjolla paljon, sähkön hinta voi painua jopa negatiiviseksi. Suomen säätövoiman eli vesivoiman tuotantoteho on rajallinen, joten se hoidetaan pääasiassa tuomalla edullista sähköä Ruotsista. Mikäli siirtoyhteyksissä on häiriöitä, tarjonta vähenee ja hinta nousee.
Voimalaitoksissa tehdään myös huoltoja ja näistä seuraa luonnollisesti tuotantokatkoksia. Esimerkiksi ydinvoimaloiden vuosihuollot kestävät yleensä 2-4 viikkoa ja ne tehdään porrastetusti eri laitosyksiköissä.
Sähkön kulutusprofiili
Kulutusprofiililla on suuri vaikutus sähkölaskun suuruuteen pörssisähköä käytettäessä. Pörssisähkö on yleensä yöllä halvempaa kuin päivällä, joten ohjaamalla kulutusta halvoille tunneille voidaan keskihintaa pienentää huomattavasti.
Omakotitalo, rivitalot ja kesämökit
Omakotitalossa yli puolet kokonaisenergiasta kuluu lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Mikäli talossa on sähkölämmitys (suora, varaava tai lämpöpumppu), voidaan sen oikeanlaisella käytöllä vaikuttaa suuresti sähkön kulutusprofiiliin ja sitä kautta sähkön keskihintaan.
Uusissa lämpöpumpuissa, esim. Nibe, on yleensä mahdollisuus pörssisähköohjaukseen. Pumppu priorisoi tällöin lämmityskäytön vuorokauden halvoille tunneille. Kovalla pakkasella lämmitysteho ei kuitenkaan välttämättä riitä, mikäli pumppu ei käy koko ajan.
Mikäli pörssisähköohjausta ei ole, kannattaa lämmitys pyrkiä painottamaan ns. yösähkön ajalle, eli klo 22-07.
Tee-se-itse-henkilöille löytyy esim. Shelly-releitä, joiden avulla voidaan ohjata lähes mitä tahansa sähkölaitteita. Myös uusilla älykkäillä termostaateilla voidaan lisätä älyä vaikkapa vanhaan sähköiseen lattialämmitykseen.
Toimisto- ja yrityskiinteistöt
Toimistoissa ollaan yleensä ns. kalliin sähkön aikaan, eli klo 8-17 välisenä aikana. Käyttösähkön (valaistus, koneet ja laitteet) kulutusta on hankala siirtää halvoille tunneille, mutta esim. lämmitystä, käyttöveden lämmitystä ja ilmanvaihtoa voidaan säätää.
Milloin valita pörssisähkö?
Pörssisähkö on tällä hetkellä lienee paras vaihtoehto, sillä kiinteiden sopimusten hinnat ovat reilusti yli pörssisähkön toteutuneen keskihinnan.
Pörssisähkö on parhaimmillaan kohteissa, joissa kulutusta voidaan ohjata vuorokauden halvoille tunneille. Tällaisia kohteita ovat sähkölämmityksellä varustetut kiinteistöt. Myös sähköauton kotilataajat voivat yleensä hyödyntää vuorokauden halvat tunnit.
Milloin kiinteähintainen sähkösopimus on parempi?
Kiinteähintainen sähkösopimus on hyvä valinta, mikäli sähkön kulutus on pientä, kulutuksen optimointi ei ole mahdollista tai siihen ei ole mielenkiintoa. Normaalitilanteessa sähkö on luultavasti hieman kalliimpaa kuin pörssisähkö, mutta toisaalta myöskään poikkeustilanteissa hinta ei nouse. Kiinteähintainen sopimus toimii vakuutuksena, ja sähkölaskun suuruus on kiinni pelkästään omasta kulutuksesta.
Onko kulutusta pakko optimoida ja saunoa yöllä?
Ei toki. Sähköä tulee yleensä töpselistä samalla tavalla hinnasta riippumatta. Halpojen tuntien metsästämisen sijaan järkevintä on yleensä välttää ns. hintapiikkejä. Lähtökohtaisesti sähkö on aina yöllä halvempaa, sillä kulutusta on silloin vähemmän. Optimoimalla keskihintaa on kuitenkin mahdollista saada alaspäin.
Sähkön kulutusta on toki järkevää pyrkiä aina vähentämään sopimustyypistä riippumatta 🙂
Määräaikaiset sähkösopimukset tilannekatsaus 10/2023
Sähkösopimusmarkkina on tällä hetkellä hyvin epäselvä. Yhtiöt ovat tuoneet myyntiin mitä mielikuvituksellisempia ”kulutusvaikutuksella” varustettuja kiinteitä sopimuksia, joissa kokonaishintaan vaikuttaa myös oma kulutuskäyttäytyminen, eli hinta ei ole kiinteä. Kaikki sähköyhtiöt eivät tällä hetkellä myy ollenkaan pelkästään kiinteähintaisia sopimuksia.
Määräaikaisten ja kiinteähintaisten sähkösopimusten hinnat ovat kuitenkin tulleet reilusti alaspäin viime vuodesta. Vastaavasti sopimusten kuukausimaksut ovat nousussa, ja kalleimmassa sähkösopimuksessa vuosimaksu on jo yli 70 €.
| Yhtiö ja sopimuksen nimi | Sopimuksen kesto | Hinta snt/kWh | Kuukausimaksu |
|---|---|---|---|
| Oomi Kiinteä 12 kk | 12 kk | 8,29 snt/kWh | 4,90 €/kk |
| Lumme-Energia Vuosisähkö 12 kk | 12 kk | 7,98 snt/kWh | 3,99 €/kk |
| Helen Kiinteähintainen Perussähkö 12 kk | 12 kk | 8,77 snt/kWh | 5,99 €/kk |
| Vaasan Sähkö Ilmastosähkö 12 kk | 12 kk | 8,90 snt/kWh | 4,50 €/kk |
| Tampereen Energia Järkisähkö 12 kk | 12 kk | 8,22 snt/kWh | 3,98 €/kk |
| KSS Energia Oy KSS Kampanja 12 kk | 12 kk | 9,71 snt/kWh | 4,39 €/kk |
| Imatran Seudun Sähkö VoimaYleis 12 kk | 12 kk | 9,40 snt/kWh | 3,90 €/kk |
Hinnat on tarkistettu sähköyhtiöiden verkkosivuilta 8.9.2023 ja niistä on poistettu uudet sopimustyypit, eli ns. kulutusvaikutuksella varustetut ”kiinteähintaiset sopimukset”.
Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus?
Pitkällä aikavälillä sähkön hinta tulee hyvin todennäköisesti laskemaan nykytasosta, joten tällä hetkellä ei ole järkevää ottaa yli vuoden määräaikaista sopimusta. Mikäli pörssisähkö ei ole oma juttu, kannattanee valita kokonaisuudessaan halvin 12 kk määräaikainen sähkösopimus.